lauantai 19. lokakuuta 2019

Syysvärejä


Syyslomalla saaressa. Jätin maalaustarvikkeet kotiin, otin sen sijaan puoliväkisin mukaan teinin ja esiteinin. Totaalisesti pilasin heidän syyslomaviikkonsa hiljaisuudella, luonnolla ja sillä, ettei tapahdu mitään.
Itse taidan olla melkoinen fossiili. Sellainen, jonka lapsuudessa oli vielä olemassa paljon ”ei mitään”. Loputtomia päiviä, jotka täytin jokivarren pusikoista salaisia polkuja etsimällä, jonkun naapurista lainatun koiran kanssa lähimetsiköitä tutkien, tai kirjan kanssa sohvaan hautautuen. Oleminen, ei-minkään tapahtuminen, hiljaisuus olivat ja edelleen ovat minulle kärsimyksen sijasta elämisen edellytys. Se mitä tarvitaan, jotta ehtii kohtaamaan itsensä. Se mitä tarvitaan, että luovuudella on joku mahdollisuus herätä ja elää.
Ajan kululle ja ajan muuttumiselle en mahda mitään. Silti näistä lapsistani en ole erityisen huolissani. Parhaani mukaan olen tukenut sitä, että heissä säilyisi kyky pysähtyä, olla ja arvostaa elämää. Tiedän, että heidän sisällään kytee vahva luovuuden siemen. Eiköhän aika joskus taas heillekin ole sellainen, että se päästää tuon siemenen itämään ja kukoistamaan. Tässä muuttuneessa ajassa taide kuitenkaan tuskin ottaa enää samaa muotoa kuin ennen. Pitkäjänteistä, kärsivällistä työtä vaativat öljymaalaukset saattavat kohta olla vain historiaa, siitä huolimatta, miten helpolla nykyään pääsemme, tasalaatuisia maaleja suoraan tuubista puristaen. He tulevat ehkä sekoittamaan värinsä sormenliikkeillä kosketusnäytön pinnalla, tai käyttävät luovuuttaan jollain muulla tavoin, jota en osaa vielä kuvitellakaan.
Aika muuttuu, tahti kiihtyy. Hetkittäin haluaisin tarttua siihen mitä oli, julistaa vanhojen mestareiden lahjaa, maalaustaiteen ylitsepääsemätöntä koskettavuutta, käsityöläisyyden arvoa. Mutta luovuus kehittyy tähän hetkeen sopivaan suuntaan. Ainoa mitä voi tehdä, on parhaansa mukaan ruokkia luovuutta ja toivoa sen elävän myös tulevaisuuden maailmassa. Tulevaisuudessa tapahtuu, mitä tapahtuu, taiteesta tulee sellaista kuin siitä tulee. Ja tätä odottaessa me fossiilit maalaamme öljyvärein...
"Harmaan hetki" öljyvärit kankaalle 50x70cm, 2017